Täällä sitä ollaan yhä yksin kotosalla ja on niiiin tylsää. Mä en vieläkään ymmärrä et millä mun pitäisi saada aikani oikein kulumaan. Telkkarista ei tule mitään, en jaksa oikeen lukea mitään, syöminen ja nukkuminenkin käy jo tylsäksi, eikä nettikään oikein jaksa kiinnostaa.

Eikä ole edes kotitöitä tehtävänä. Aamulla oli sentään sen verran, et tyhjensin astianpesukoneen, mut siihen se sit jäi.

Pääasiallisesti tuijottelen vaan ikkunasta ulos ja mietin kaikenlaista. Ja odottelen, joko sitä et Jani tulis kotiin tai sit sitä et muksu syntyis niin olis jotain tekemistä :D

 

Sairaalakassikin on nyt pakattu valmiiksi nenäliinapakettia myöten ja odottaa eteisessä lähtöä joka tulee kun on tullakseen.

 

Taitaa Janillakin olla jo stressi päällä lähdöstä, kun nukkuu yöt levottomasti ja näkee painajaisia. Sekä heräilee mun vessassa käynteihin. 

 

Eilen illalla se oli ihan huolissaan musta, kun tunti ennen nukkumaan menoa mua alkoi taas supistaa hieman enemmän ja oikein vihlovalla kivulla, niin Jani kävi sit lämmittämässä mulle sellasen viljatyynyn, jos vaikka lämpö helpottais oloa makaamisen lisäksi. Oli se jotenkin söpö kun pyöri siinä mun ympärillä jatkuvasti kysymässä et joko helpottaa ja voiko hän viel tehdä jotakin, mistä vois olla apua.

 

Kyllä se lämpö ja makoilu sit lopulta helpotti niin et vihlonta lakkas, vaikka viel välillä supistikin. Lopulta Janin huoli sit väistys sen verta et se nukahti. Itselläni kesti aika pitkään ennen kuin pystyin nukahtamaan.