Mä en huomannut milloin sä tulit kanssani samaan bussiin, mutta sä olit siellä.
Mä en heti tajunnut, että sä olit siellä samasta syystä kuin mäkin.
Mä en ymmärtänyt silloin miksi sä olit mulle sen leirin elämä ja sydän.
Se miten sä katsoit mua...
Se miten sä hymyilit mulle...
Se miten sä puhuit vain mulle...
se kaikki elää enää vain muistoissani.
Toivon vain että voisin kokea nuo hetket vielä kerran kanssasi.